Sukunimen
merkitys
Havukaisen
sukunimen
merkityksestä ei ole epäselvyyttä, se on yksinkertaisesti
haukka- eli havukka-niminen lintu. Sen sijaan, miksi haukan nimi
on suvulle tullut, ei ole tiedossa. Onko se osoittanut luonnetta,
ulkonäköä vai muuta ominaisuutta, vai onko henkilö kenties
ollut haukan metsästäjä, voi vain arvailla. Sukunimeä on
kuitenkin pidettävä tyypillisenä vanhana karjalaisena
eläintyypin edustajana.
Nykyisin suvun nimi esiintyy muodoissa Havukainen ja Havukka.
Havukoita on tällä hetkellä elossa vain yksi.
Eri
sukuhaarat
Rantasalmi
Havukaisen suvun juuret ovat vahvasti Rantasalmen pitäjässä,
jossa jo 1500-luvulla oli runsaasti Haukkasia. Siitä voi
päätellä, että sukua on ollut jo keskiajalla tällä
alueella. Havukaisten tilat Rantasalmella olivat ratsutiloja.
Vain vanhimmalla veljeksellä oli oikeus jäädä tilalle
jatkamaan sukua. Tästä aiheutui se, että Rantasalmella
Havukaisen suvun jatkuminen oli 1800-luvun alussa vain parin
perheen varassa. Tänä päivänä Rantasalmen Havukaisten
sukuhaara on kuitenkin elinvoimaisempi kuin koskaan Rantasalmen
naapuripitäjissä, sillä nuoria on paljon.
Kitee
Ensimmäinen Kiteellä asiakirjoihin merkitty Havukainen oli
Trofimos Haukkanen. Kuten nimestäkin voi päätellä, hän oli
ortodoksi. Vuonna 1618 elossa olevia Haukkasia olivat
Kangasjärvellä Teppana Haukkanen ja Säynejärvellä Lemetti
Haukkanen. Vuoden 1631 maakirjassa Kangasjärven Teppana
mainitaan Trofiman poikana. Teppana Haukkanen esiintyy
Kangasjärvellä vuoteen 1657 saakka, jolloin hän ruptuurisodan
pyörteissä muuttaa Venäjälle. Juho Tahvonpoika Havukainen
muutti 1670 Säämingin Laukansaaresta Kiteen Suorlahdelle.
Suorlahdelta Juho muutti Kiteenlahden Havukkalanmäelle, missä
hän esiintyy 1685. Juhon pojat Paavo, Juho, Pekka, Matti ja Olli
jatkoivat sukua Kiteenlahdessa. Havukaisen sukua voikin
selkeästi kutsua kiteenlahtelaiseksi suvuksi. 1990-luvun
alkupuolella 80 % Havukaisista asui Kiteellä.
Kerimäki
ja Sääminki
Rantasalmi ja Sääminki olivat naapuripitäjiä, joten
luonnollisesti Havukaisten asutus levisi Rantasalmelta
Säämingin puolelle. Säämingissä Havukaisia asui Haukiniemen
kylässä. Kerimäki erotettiin vuonna 1640 Säämingistä omaksi
seurakunnakseen.
Qvist-Havukaiset
Erillisenä sukuhaarana on olemassa lisäksi Längelmäen,
Eräjärven, Tampereen ja Pirkkalan seudun Havukaiset. Tämän
sukuhaaran alkuperäinen sukunimi oli Qvist (=ruotsia, suomeksi
oksa). Vuonna 1900 sukuhaara suomalaisti nimensä Qvististä
Havukaiseksi. Sukuhaaralla ei siis ole verisukulaisuutta muiden
Havukaisten kanssa. Qvist-Havukaiset ovat längelmäkeläisen
Kustaava Qvistin (s. 1861) jälkeläisiä.
Falck-Havukat
Helsinkiläinen Ukko Adolf Falck päätti vuonna 1930 vaimonsa
kanssa suomalaistaa ruotsalaisen haukkaa merkitsevän nimensä.
Sen tilalle otettiin nimi Havukka. Tällä pariskunnalla ei ollut
lapsia, joten se suku on sammunut.
Soutjärven
Havukaiset
Jatkosodassa Suomi valtasi Neuvostoliitolta Itä-Karjalan alueen
Syvärille saakka syksyllä 1941. Vallatulla alueella sijaitsi
mm. Soutjärvi, jossa asuivat Lidia Kabukov ja Njyra Djatskov.
Venäjänkielen Kabukov tarkoittaa haukkaa eli havukkaa ja
lausutaan "havukov". Kyseessä on siis sama sukunimi
kuin Havukoilla eli Havukaisilla Suomessa. Lidia muutti vuonna
1943 Soutjärveltä Jokioisiin ja Laukaaseen 1944 Lidia
Havukainen -nimisenä. Sukunimen vaihdos oli välttämätön,
vanhalla sukunimellä hänet olisi ilmeisesti tuolloin palautettu
Venäjälle. Njyra Djatskov oli hieman Lidiaa vanhempi,
Soutjärveltä kotoisin hänkin. Ensin Njyran etunimi muuttui
Anniksi. Hän muutti Soutjärveltä Suonenjoelle vuonna 1944.
Henkikirjaan Annikki Havukainen, missä muodossa nimi Kiteellä
esiintyy, ilmestyy ensimmäisen kerran vuonna 1948. Anni sai
Suomen kansalaisuuden vuonna 1963 ja kuoli vuonna 2002 Kiteellä.